Kuntotarkastus on riskien hallintaa
Kuntotarkastusraportista selviää kohteen kunto. Tarkastus toimii asuntokaupassa molempien osapuolten apuna. Se suositellaan tehtäväksi aina omakoti- tai erillistalon sekä pari- ja rivitalohuoneiston kaupan yhteydessä. Kerrostaloasunnoissa on hyvä selvittää vesipisteellisten tilojen kunto kosteuskartoituksen avulla.
– Kuntotarkastus on yksinkertaisesti riskien hallintaa. Rakennuksen rakenteellisten ja teknisten riskien sekä korjaustarpeiden selvittäminen on tärkeää, jotta yllätykset voidaan minimoida, toteaa rakennusinsinööri Ismo Patrikainen.
Tarkastus on sekä myyjän että ostajan etu
Kuntotarkastusraportissa tulee puolueettomasti kertoa kohteen rakenteellisista riskeistä ja korjaustarpeista. Lisätutkimustarpeina tulee ilmoittaa ne puutteet, joita ei ole kuntotarkastusmenetelmin voitu selvittää.
Ennen kauppaa havaitut puutteet ovat monesti neuvoteltavissa, mutta jälkikäteen löydetyt viat voivat aiheuttaa pitkiä ja kalliita riitoja. Lain mukaan kiinteistön laadulliset virheet ovat viiden vuoden ajan myyjän vastuulla.
– Kun mahdolliset korjauskohteet selvitetään ennen kauppaa, tietää ostaja millaista ajallista ja taloudellista panostusta kohde vaatii. Myyjille tarkastus on vastuukysymys, Patrikainen muistuttaa.
Tarkastusten pohjana toimintamalli
Kuntotarkastusraportti tehdään Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteisen toimintamallin eli YTM:n mukaan. YTM on laadittu Ympäristöministeriön johdolla kuntotarkastusten yhdenmukaistamiseksi. Siinä on määritelty tarkastuksen tavoitteet, sen sisältö ja laajuus, tarkastuksessa tehtävät mittaukset, raportointiohjeet sekä kuntotarkastajan vastuu.
– Jos tarkastus tehdään YTM:n mukaan, on sen kattavuus yleensä riittävä. Valitettavasti alalla on vieläkin toimijoita, jotka pyrkivät oikaisemaan ja tekemään tarkastuksen kevyempänä. Sitä en missään nimessä suosittele, Patrikainen toteaa.
YTM:n ohjeistuksen mukaan tehty tarkastus ei anna täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta, ja usein joudutaankin antamaan ohjeita lisätutkimuksista. Tarkastuksen voi suorittaa YTM:n suositusta laajempana, jos rakenteiden kunto epäilyttää.
Myyjän muistilista:
- Varaa ajoissa aika kuntotarkastukseen ennen asuntokauppoja. Kiireellisellä aikataululla tarkastajaa ei yleensä voi valita itse.
- Varmista, että tarkastajalta löytyy kokemusta.
- Tee lista aiempien korjausten kohteista ja ajankohdista. Etsi aikaisempien tutkimusten ja tarkastusten raportit. Jos ongelmia on ollut, kirjaa niiden korjausvuosi ja laajuus ylös. Etsi myös rakennuksen aikaisemmat suunnitelmat ja selvitä lopputarkastuksen pitoaika.
- Pienemmät korjaukset kannattaa tehdä ennen myyntiä, mutta laajemmat voi jättää ostajalle.
- Perussiivous on hyvä kohennuskeino.
Tarvitaanko asunnossa pienempiä korjaustoimenpiteitä ennen myyntiä? Lue remontoijan muistilista blogistamme.