Lämpiääkö? - Järjestelmän vaihto edessä

Kiinteistöjen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan viimeistään silloin, kun entinen on elinkaarensa päässä. Muutoksia tehdään myös, kun halutaan investoida ympäristöystävällisempään teknologiaan tai kun kiinteistöön tehdään samalla muitakin korjauksia.

Lämmitysjärjestelmän vaihtoa ja energiaremonttia suunnitellessa on hyvä miettiä, mikä on kannattavaa ja mihin energiaa kuluu. Suunnittelun tukena voi käyttää kiinteistön energiatodistusta, lämpökamerakuvausta, tiiviysmittauksia, erillisiä kulutusmittareita sekä asiantuntijoiden ja konsulttien tarjoamia palveluja.

Lämmitysjärjestelmän säädön, tehostamisen ja uusimisen lisäksi rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa rakenteiden lisäeristyksellä, ilmatiiviyden parantamisella ja ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenotolla.

– Järjestelmän vaihdon yhteydessä voi tehdä energiaa säästäviä ja rakenteellisia uudistuksia, mutta rakennusfysiikan toimivuus pitää varmistaa, ettei talo mene pilalle, muistuttaa Raksystemsin toimitusjohtaja Marko Malmivaara.

Vaihda kokonaan tai päivitä nykyistä järjestelmää

– Jokaisella teknisellä järjestelmällä on oma käyttöikänsä, ja niin myös lämmitysjärjestelmällä. Yleisesti arvioiden laitteistojen tekninen käyttöikä on 15–30 vuoden välillä, sanoo Raksystemsin johtava energia-asiantuntija Antti Hatsala.

Vesikiertoisia järjestelmiä kuten öljy- ja kaukolämmitystä on helpompi muokata, vaihtaa tai täydentää. Omakotitaloissa on viime aikoina ollut suosittua poistaa käytöstä vanha öljykattila ja siirtyä maalämpöön. Vaihto-operaatioon kannattaa valita kilpailutuksen kautta luotettava urakoitsija, joka hoitaa kaiken lupaprosessista lämpökaivon kaivamiseen ja viimeistelyyn.

– Maalämpöönkin liittyy tietysti kompressoreja, pumppuja, ohjausyksiköitä ja muuta tekniikkaa, joka voi hajota, mutta maahan kaivettu porakaivo on ja pysyy, kertoo Hatsala.

Asunto-osakeyhtiöissäkin, kuten kerros- ja rivitaloissa, siirrytään nykyisin usein kaukolämmöstä maalämpöön. Mitoituksen ja kokonaisuuden kannalta voi olla järkevää jättää vanha kaukolämpöjärjestelmä rinnalle varajärjestelmäksi. Tällöin maalämpö voidaan mitoittaa pienemmälle järjestelmälle, säästää investointikustannuksissa ja välttyä jopa sähköjärjestelmän peruskorjaukselta.

– Maalämmön ja kaukolämmön yhdistelmä on järkevä, toimintavarma hybridi. Kaukolämmön hinta vaihtelee alueittain, mutta se voi tulevaisuudessa halventua, kun maalämpöjärjestelmien suosio kasvaa ja ydinvoimalat käynnistyvät. Usein kaukolämpö saa kaverikseen poistoilmalämpöpumpun, sanoo Hatsala.

Suorasähkön rinnalle kannattaa harkita lisäjärjestelmiä

– Lämmitysjärjestelmän vaihdon yhteydessä voi miettiä koneellista ilmanvaihtoa lämmöntalteenotolla, varaavaa takkaa ja lämpöpumppuja. Tällöin ostoenergian säästöä voi olla jopa 50–60% ja loput ostetaan sähkönä, kertoo Hatsala.

– Ilmalämpöpumppujen käytön osaaminen on tärkeää. Kannattaa myös valita laadukkaat pumput, sillä huippupumput voivat tuottaa lisäenergiaa jopa -15 asteessa. Harmittavan usein ilmalämpöpumput unohdetaan puhdistaa ja huoltaa, jolloin niiden teho vähenee, Hatsala muistuttaa.

Vaikuttaako lämmitysjärjestelmä kiinteistön arvoon?

– Vaikutus on ihan selvä, sillä lämmitysjärjestelmä vaikuttaa ostopäätöksiin. Kun lämmitysasiat ovat kunnossa, tulee vaikutelma, että kiinteistöstä on pidetty huolta muutenkin. Tämä nostaa kiinteistön arvoa, Hatsala toteaa.

Ostajat ovat kiinnostuneita kiinteistön käyttökuluista, mutta myös ekologisuuden merkitys on kasvanut.

– Ympäristöystävällisyys nostaa päätään. Mitä enemmän sitä arvostetaan, sitä enemmän ympäristöystävällisiä järjestelmiä asennetaan, varsinkin maalämpöä, Hatsala kertoo.

Lämmitysjärjestelmä on olennainen osa energiatodistusta, joka on muutamin poikkeuksin nykyään pakollinen kaikille omakotitaloille niiden myynnin ja vuokrauksen yhteydessä. Energiatodistuksen avulla vertaillaan rakennusten energiatehokkuutta. Laskelmiin käytetään muun muassa eri energiamuodoille omia kertoimia, jotka sähköllä ovat korkeat ja uusiutuvilla energialähteillä, kuten puulla, pienet.

Vuoden 2013 lain mukaisia todistuksia on Suomessa tähän mennessä tehty ja merkitty energiatodistusrekisteriin yli 54 000. Vain noin 140 on päässyt korkeimpaan eli A-luokkaan, joka edellyttää jo omaa energian tuotantoa, kuten aurinkosähköä, ja sitä, että rakennukseen valitaan lämmönjohtavuusominaisuuksiltaan huippuluokkaa olevat rakenteet. Suurin osa kiinteistöistä kuuluu C–E-luokkaan.

Lue aikaisempi kirjoituksemme lämmitysjärjestelmävaihtoehdoista
Tutustu Raksystemsin Lämmitystapavertailu-palveluun
Mikä kaikki vaikuttaa asunnon hintaan? Lue Aktian pääekonomistin haastattelu

Aktia kiinteistövälityksen asiantuntijoilta saat lisätietoa lämmitysjärjestelmän vaikutuksesta asunnon hintaan. Kysy lisää!