Pienet talot kiinnostavat

Omakotitalo, jossa on mahdollisimman paljon neliöitä ja huoneita, oli pitkään asuntomarkkinoilla vallitseva trendi. Nyt kysyntää on alkanut tulla myös kompaktimman kokoisille kodeille.

Pienempiä omakotitaloja hakevat usein lapsiperheet, jotka toivovat omaa pihaa ja rauhaa, mutta haluavat silti asua lähellä palveluja.

– Kun päiväkodit, koulut ja harrastukset ovat lähellä, ei lasten kuskaamiseen tarvita kahta autoa ja arki helpottuu. Kuitenkin juuri palvelujen läheisyys nostaa talojen hintoja, jolloin perhe voi päättää tyytyä pienempiin neliöihin, kertoo kiinteistönvälittäjä Mikael Strömfors.

Lapsiperheet haluavat yleensä jokaiselle lapselle oman huoneen, joten he etsivät vähintään 2–3 makuuhuoneen koteja.

– Sitä pienempiä taloja toki on vaikea löytääkin.

Toinen pienemmistä neliöistä kiinnostunut asiakaskunta on iäkkäämmät pariskunnat, joiden lapset ovat jo aikuistuneet ja muuttaneet omilleen. Pienempään kotiin muuttaminen tarkoittaa heille huolettomampaa elämää, kun siivottavia ja ylläpidettäviä neliöitä on vähemmän.

– Tulevaisuuden kannalta on hyvä pitää mielessä, että kodissa olisi iän karttuessakin helppo liikkua. Iäkkäämmille sopii siksi parhaiten asuminen yhdessä tasossa, Strömfors muistuttaa.

Tärkeä tekijä pienempien omakotitalojen kasvaneeseen suosioon ovat asumiskulut ja niissä säästäminen.

– Pienemmässä talossa on vähemmän lämmitettäviä kuutioita ja neliöitä. Samasta syystä myös suuret, korkeat tilat esimerkiksi olohuoneissa ovat menettäneet suosiotaan.

Löytyisikö koti vanhemmasta talosta?

Useissa suomalaisissa kaupungeissa on asuinalueita, joihin sotien aikana ja niiden jälkeen rakennettiin pieniä taloja pienellä budjetilla. Esimerkiksi Porvoon keskustan kupeessa on asuinalue, johon pystytettiin niin sanottuja Pähkinätaloja. Rakentamisen tavoitteena oli saada pienelle rakennusalalle tiiviisti mahdollisimman paljon asuintilaa.

– Pähkinätaloissa on kahdessa kerroksessa 2–3 huonetta ja keittiö, eli yhteensä noin 60–70 neliötä. Talojen rakenne on hieman erikoinen, sillä ulko-ovi on ikään kuin kerrosten keskellä. Ulko-ovesta puoli kerrosta ylöspäin on olohuone, makuuhuone ja keittiö, ja puoli kerrosta alaspäin pesutilat ja oleskelu- tai varastotilaa, Strömfors kuvailee.

Pähkinätalot ovat nykyisin kodinetsijöiden keskuudessa hyvin suosittuja. Omistajien vaihtuessa taloja on vuosikymmenten varrella usein jonkin verran laajennettu, joten niissä voi olla asuinpinta-alaa alkuperäistä enemmän.

Vastaavia pientaloalueita on myös esimerkiksi Porvoon Soturikylässä, Helsingin Pirkkolassa ja Turun Kupittaalla. Niihin rakennettiin ruotsalaisilta saadulla taloudellisella tuella pieniä taloja, jotka ovat kooltaan Pähkinätalojen luokkaa, mutta yleensä yksikerroksisia.

Uusia vaikeampi löytää

Uusien pienomakotitalojen laajamittainen rakentaminen on vasta alkamassa.

– Kaupungit kaavoittavat yleensä edelleen omakotitalotontteja, joissa on rakennusoikeutta 150–300 neliötä. Pienille taloille ei siis suoraan kaavoiteta tontteja. Trendi on kuitenkin mennyt siihen suuntaan, että enää ei haluta rakennuttaa itselle linnaa pienelle tontille.

Yksi mahdollisuus saada itselleen uusi, mutta pienempi omakotitalo on ostaa vanha tontti ja purkaa siinä oleva huonokuntoinen talo pois.

– Usein juuri 40–50-lukujen taloja puretaan ja niiden tilalle rakennetaan kokonaan uusia. Jos taas on ostettu 70-luvun talo palvelujen läheltä, se kunnostetaan. Budjetti kun ei välttämättä anna rakentaa yhtä suurta taloa tilalle.

Porvoossa on saatu myönteisiä kokemuksia alueesta, jonne rakennettiin pieniä erillistaloja. Niissä on oma rauha ja pieni tontti, vaikka ne kuuluvatkin samaan taloyhtiöön.

– Talot menivät hyvin kaupaksi. Selvästikin sekä pienille erillistaloille että omakotitaloille on kysyntää, Strömfors sanoo.

Terveisin,
Mikael Strömfors
mikael.stromfors@aktialkv.fi
Aktia Kiinteistönvälitys Loviisa, Porvoo, Sipoo