Vieläkö muistat miten asuntokauppaa ennen tehtiin?
Netti mullisti asuntomarkkinat – vieläkö muistat, miten asuntokauppaa ennen tehtiin?
Näin toimittiin vielä hyvin vähän aikaa sitten
Internetin tulo ja sosiaalisen median nousu ovat merkinneet asuntojen markkinoinnille samanlaista harppausta kuin muutto luola-asumisesta Manhattanille – se vain tapahtui suunnattoman paljon nopeammin. Alan markkinointi oli yli sadan vuoden ajan painottunut lehtimarkkinointiin, eikä tuona ajanjaksona ilmoitusten visuaalisessa ilmeessä tapahtunut käytännössä mitään muutosta. Lehti-ilmoitukset olivat painoteknisistä syistä mustavalkoisia aina 2000-luvun alkupuoliskolle asti, ja korkeat ilmoituskustannukset supistivat ilmoituksissa annetun informaation minimiin.
Pahimmillaan tästä aiheutui kulusäästöjen varjolla niin suppeaa ilmaisua, että ostajalla oli vaikeuksia tulkita ilmoitustekstejä. Moni tuskaili arvaillessaan, milloin t-kirjain tarkoitti tonttia, milloin tietä tai vaikkapa työhuonetta. Tekstin niukkuus aiheutti muitakin hankaluuksia. Ilmoituksissa ei 1990-luvulle asti ollut aina edes myytävän kohteen hintaa tai sijaintia, ja oli tavallista, että suuri osa kiinnostavista kohteista osoittautui tarkemmalla tiedustelulla täysin vääräntyyppisiksi.
Kamerat eivät vielä ennen 1990-luvun loppua juurikaan kuuluneet välittäjän työkalupakkiin, sillä kuvien kehitys vei aikaa, oli kallista, eikä amatöörivälineillä juuri saanut julkaisukelpoisia kuvia. Tästä syystä valokuvia ei ilmoitusten yhteydessä nähty, ja asiakkaan piti mennä katsomaan asuntoa, jos hän oli kiinnostunut tietämään siitä enemmän. Toinen vaihtoehto oli soittaa välittäjälle ja pyrkiä puhelimitse saamaan jonkinlainen kuva asunnon ominaisuuksista ja pohjapiirroksesta. Kiinteistönvälittäjän työhön kuului tuohon aikaan olennaisesti lankapuhelimen äärellä päivystys ja sanallinen asuntojen kuvailu ostajaehdokkaille puhelimitse – vaihtelevalla menestyksellä kertojanlahjoista riippuen. Asuntomarkkinoilla vahvoilla oli sellainen toimija, jolla oli mahdollisimman suuri myyntivarasto, sillä ostettavien kohteiden ruotiminen oli ostajalle työlästä puuhaa. Oli helpointa jättää välittäjälle toivelista ja yhteystiedot ja odottaa, että välittäjä tarjoaisi sopivaa kohdetta. Asunnon myyjän kannalta myyntiprosessi ei myöskään aina tarjonnut parasta tulosta, koska markkinointi ei välttämättä tavoittanut kaikkia mahdollisia ostajia.
Asuntoportaalit mullistivat asuntokaupan
Asuntoportaalien avaaminen internetissä 1990-luvun lopussa mullisti asunnon oston ja myynnin. Välitysliikkeet olivat samalla viivalla markkinoinnin suhteen, ja lyhyiden kohdekuvauksien sijasta asiakkaat halusivat yhä laajempia tietoja ja enemmän kuvia myyntikohteista. Aluksi valokuvat olivat varsin amatöörimäisiä, mutta välittäjien tutustuttua ulkomaalaisten kollegojen sivustoihin taso alkoi kohota. Nykyisin monet välitysliikkeet käyttävät asuntokuvauksissa alan ammattilaisia tai vähintäänkin opiskelevat itse kuvausta ja kuvankäsittelyä. Asuntojen videointi ei ole löytänyt tietään meille laajamittaisemmin joitain yksittäisiä kohteita lukuun ottamatta; ostajat haluavat mieluiten nähdä yleissilmäykset kohdekuvista niin nopeasti kuin mahdollista.
Netin yleiset käyttäjätottumukset näkyvät myös asuntokaupassa: kaiken tulee tapahtua mahdollisimman helposti, nopeasti ja asiakkaan toiveiden mukaisesti; myös mobiilisovelluksina. Ostettavien kohteiden etsimisestä on tehty helppoa. Aktia Kiinteistönvälityksen uusilla nettisivuilla voi hakea kohteita esimerkiksi näppäilemällä sanan ”takka”, jolloin palvelu listaa kaikki hakualueen kohteet, joissa on takka.
Asuntosivustojen kehitys ja muodostuminen asuntojen pääasialliseksi markkinointikanavaksi (n. 90 % ostettavista asunnoista löydetään netin kautta) näin huikealla vauhdilla on tapahtunut ostajien omasta aloitteesta. On vaikea kuvitella nykypäivänä asuntokauppaa ilman asuntosivustoja, vaikka sivustot ovat aloittaneet toimintansa täydellä teholla vasta vain noin viisitoista vuotta sitten. Nettiportaalien alkutaipaleella kohteita löytyi palvelusta vain n. 4 500 (Oikotie.fi/1999), kun nykypäivänä sama sivusto tarjoaa ostajalle lähes 75 000 myyntikohteen valikoiman. Sosiaalisen median – Twitterin, Facebookin ja Instagramin – rooli asuntomarkkinoinnissa on vasta aluillaan, mutta ostajien käyttäytyminen ratkaisee, millaiseksi niiden merkitys asuntokaupassa muodostuu. Markkinointia tehdään siellä, missä asiakkaat ovat, ja Facebookilla on jo miljoona suomalaista käyttäjää. Myös Aktia Kiinteistönvälitys on avannut kanavansa sosiaaliseen mediaan.
Nettimurros muutti myös välittäjän toimenkuvaa. Sata vuotta sitten asuntojen tai kiinteistöjen välitys ei yksinään juurikaan riittänyt tuomaan elantoa, vaan välittäjät joutuivat ottamaan hoitaakseen myös muita työtehtäviä. Ei ollut tavatonta, että yrittäjä välitti höyrylaivalippuja, myi kiinteistöjä ja hoiti perintäasioita samalla toiminimellä! Vuosien myötä lainsäädännön tiukentuessa kiinteistönvälityksestä tuli tarkoin säänneltyä ja valvottua juridista erikoisosaamista, ja markkinointikanavien uudistuessa työn painopiste muuttui. Yhä useammin asiakkaat edellyttävät kiinteistönvälittäjän olevan pelkän myyjän sijasta erikoisosaaja, joka myyntiosaamisen lisäksi pystyy turvaamaan kaupan molempien osapuolten aseman, hallitsee asuntokaupan juridiikan, hoitaa paperityöt ammattimaisesti ja koordinoi markkinoinnin osaten suunnata sen oikealle kohderyhmälle. Alaa valvova aluehallintovirasto edellyttää alalla toimivilta jatkuvasti suurempaa perehtyneisyyttä, eikä välitystyössä toimivan ole nykypäivänä mahdollista hoitaa ammattiaan keskittymättä siihen sataprosenttisesti. Tämä – kuten välitysalan markkinointimurroskin – on jälleen yksi askel kohti kuluttajan etua paremmin palvelevaa elinkeinoalaa.
Terveisin,
Saara Murtovaara
Aluejohtaja
Aktia Kiinteistönvälitys